1.12.2007

Sisustussuunnittelua


Nuorin lapsista on tullut apinaikään. Se on se ikä, kun kaikkialle pitäisi kiivetä, mutta järki ei pysy touhuissa mukana. Laiskana äitinä en jaksa koko aikaa kulkea toisen perässä nostelemassa korkealta pois, vaan pyrin tekemään kodista turvallisen tällaiselle apinaikäisellekin. Meillä ei siis ole kovinkaan hehkeätä, kun mm. kaikki keittiön ja lastenhuoneen tuolit makaavat lattialla pöytien alla pitkin pituuttaan. Myös keinutuoli on kokenut saman kohtalon, ja tiedättekö, pitkin pituuttaan makaava keinutuoli vie paljon enemmän tilaa kuin jalaksillaan seisova keinutuoli. Puhumattakaan siitä, miten hankalaa keinutuolissa on nyt istua.


Onneksi tämä on vain vaihe, ja mennee ohi puolen vuoden kuluttua, jos nuorimmainen tulee isosisaruksiinsa. Vaikka tiedänkin, että vaihe on vaihe ja menee ohi, en juuri nyt kyllä jaksaisi tätä vaihetta. Voisin melkein muuttaa pois täksi aikaa...


Voisi kuvitella, että olen raskaana (en todellakaan ole!), kun pesänrakennusvietti jyllää yllättävän voimakkaana. Ainakin ajatuksissa jos ei niinkään itse teoissa. Haluaisin uuden keittiön vanhan vedellessä viimeisiään. Haluaisin myös raivata kaikki kaapit ja komerot ja kiikuttaa meille turhat tavarat kirppikselle tai muuhun kierrätykseen. Haluaisin lisäksi siivota kirjahyllyn järkevämmän näköiseksi, se kun tällä hetkellä toimittaa myös hätävarasijoituspaikan virkaa (ja siksi näyttää ihan järkyltä). Itse asiassa haluaisin eroon koko kirjahyllystä, tai vähintään siirtää sen olohuoneesta pois. Ja kirjahyllyn tilalle haluaisin ison lipaston tai senkin. Kaipaisin umpilaatikoita sekä laskutilaa kynttilöille ja valokuville. Jotain kaunista siis. Mies ei ole asiasta kovinkaan innostunut. Jo sanana lipasto saa hänellä karvat pystyyn. Lipasto on kuulemma käyttökelpoinen vain juhannuskokossa. Aina en jaksaisi edes yrittää ymmärtää sitä, miksi miestä ei tämä tavaran paljous ja epäjärjestys haittaa. Minua se haittaa ihan kybällä (vaikka mietinkin, haittaisiko se yhtä paljon, jos viettäisin päivittäin enemmän aikaa kodin ulkopuolella sen sijaan, että joka päivä saan epätoivoisesti järjestää tavaroita täällä). Jatkan asiasta puhumista ja idean omaksuttamista miehelle. Ja yritän järjestää jonkun sopivan hetken kirjahyllyn siirtämiselle ja siivoamiselle.


Joulukoristelun sain sentään jo aloitettua ripusteltua jouluvalot partsille joulukuun alkamisen kunniaksi. Täysin tyytyväinen en tosin ole sommitteluuni, joten kun aika on kypsä (ja sitä on riittävästi), sommittelen valot uudelleen. Sitä odotellessa pähkäilen kynttelikköjen sijoittamista ikkunoille. Ehkä joulunalusviikolla saan jotain aikaiseksi.


Satuinpa tässä taannoin katsomaan Innoa. Tulisikohan se Marko tänne meillekin laittamaan uusiksi koko 76,5 neliötä? Kaipaisin apua - tai vaihtoehtoisesti enemmän neliöitä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti