24.8.2013

Ain laulain työtäs tee

En voi olla hehkuttamatta arkea! Ihanaa, kun työt ovat pitkän kesäloman jälkeen alkaneet! Ihanaa, kun lapset käyvät päivisin koulussa!

Pari ekaa työviikkoa meni toimistohommissa, ja se oli oikein mukavaa vaihtelua normaalille iltatyörytmille. Yhtään en sure enkä harmittele sitäkään, että kaikki kolme lasta ovat nyt koululaisia. Kyllä se kuulkaa vain helpottaa elämää, kun ei tarvitse ketään viedä eikä hakea. Ja meidän koulutiensä aloittanut pikkuneiti on itsekin tosi onnellinen siitä, että vihdoinkin hän pääsee yksin menemään kavereille. Aikaisemmin - ehkä koska sitä ajattelee, että alle kouluikäinen nyt vain on niin pieni - hänet aina vietiin ja haettiin, ellei kyse ollut ihan naapurissa asuvasta kaverista. Nyt hän on saanut ihan rauhassa mennä parin korttelin päähän yksin ja vielä pyörällä! Kyllä me ollaan nyt hurjiksi heittäydytty ;)

Ja koska ensimmäinen viikko toimintakautta on takana, olen saanut huomata, että aloittaneista balettioppilaista on todella paljon sellaisia, joiden isosiskoja olen jo opettanut. Tai joiden äidit ovat omia lapsuudenystäviäni. Ihan kuin tuttuja opettaisi :) Parasta on, että kroppa on kestänyt hienosti tämän kauden aloituksen. Vatsalihakset eivät ole moksiskaan edes nauramisesta, ja portaitakin pääsee kiipeämään ilman että etureidet tuntuvat repeävän. Jotain on siis tullut opittua, minunkin ;)

Kyllä taas kelpaa ahertaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti