9.10.2008

Vuodet ne vierivät


Meidän perheessä todellinen juhlakausi käynnistyy aina näin lokakuun alussa. Kuopus ja rakas siskoni ovat syntyneet samana päivänä, joten synttärijuhlilla syödään kakkuja kaksin kappalein (ja kaksin käsin ;) ). Kuopus, tuo 2v äidin kulta (ei ole tumma mutta sitäkin tulisempi ainakin välillä) on armoton Nalle Puh -fani. Toiveistaan en ottanut liiemmin selvää ennen juhlia, vaan ihan itsekseni päätin, että kaksivuotiskakku on Nalle Puh. Ohjeen löysin netistä ja ei muuta kuin tuumasta toimeen. Tällainen siitä tuli:



Maku oli raikas ja appelsiini-mangoinen :) Tosin synttärisankari itse keskittyi syömään suolatikkuja, eikä kakkuun koskenutkaan. No, jäipä vieraille vähän enemmän herkuteltavaa.
Hedelmäsoseiden ja tuorejuuston käyttö täytekakussa oli positiivinen tuttavuus. Olen kermakakun ystävä, mutta kelpuutan tämän kokemuksen jälkeen tällaiset muunnelmat mielelläni kakkuvalikoimaani mukaan. Seuraavalla kerralla vain lisään kuorutteen määrää joko yhdellä mangososepurkilla tai sadalla grammalla appelsiinituorejuustoa.

Siskoni toivoi kakukseen juustokakkua. Mikäs siinä, tehdään sellainen. Eikä yhtään hidastanut se seikka, että en ollut ikinä aikaisemmin juustokakkua tehnyt. Tämänkin ohjeen löysin netistä, ja tekstissä esiintyvä maininta maailman parhaasta juustokakusta vakuutti minut täysin ;) Kakku oli todellakin hyvää, mutta omaa tyhmyyttä saan syyttää siinä, että keksipohja oli hieman höttöinen. Mitäs aloin tehdä hyydytettävää kakkua vain muutama tunti ennen pirskeiden alkamista. (Lienee turha mainita, että seuraavana päivänä kakku oli vieläkin paremman makuinen oltuaan jääkaapissa yön yli. Pohjakaan ei enää ropissut pois, vaan oli juuri oikeanlainen.) Tärkeintä varmaan, että päivänsankari - sekä tietysti ne vieraat, ettei itse tarvinnut koko kakkua syödä - piti kakusta.

Seuraavaksi juhlakalenteriin on merkitty 1v-hääpäivä (jee!), miehen 30+ -synttärit, joulukuun alussa esikoisen 7v-synttärit, joulu, uusivuosi ja papan synttärit ja ennen lumien sulamista vielä keskimmäisen 5v-synttärit. Sitten voikin taas vetää henkeä, sillä kesällä on vain kahdet synttärit, äitini ja omani. Täytyy myöntää, että juhlakunto voisi olla parempi, mutta ehkä se tästä vielä petraantuu, kun vauhti kiihtyy.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti