Raporttia sairastuvalta

Voiton puolella ollaan!



Oma kuumeeni kesti viikon. Lauantaista lauantaihin. Sunnuntaina oli eka
kuumeeton päivä, ja maanantaina pääsin jo uloskin. Tai sisään. Menin
nimittäin sairaalaan esikoisen luo. Vaihdettiin miehen kanssa vain
lapsia. Minä jäin esikoisen seuraksi ja mies otti kuopuksen ja tuli
kotiin tekemään töitä. Illalla vaihdettiin takaisin, ja mies jäi
esikoisen kanssa yöksi sairaalaan ja minä huristin autolla kuopuksen
kanssa kotiin nukkumaan. Tiistaina tehtiin ihan samoin. Keskiviikkona,
kun esikoinen oli jo paljon paremmassa kunnossa, olimme koko perhe koko
päivän sairaalassa. Esikoinen pääsi irti tippaletkusta ja sai
ulkoiluluvan. Niinpä tallustimme sairaalan pihan pienelle
leikkipaikalle ja päästimme lapset irti :) Mikäs siinä oli
istuskellessa, kun aurinko lämmitti. Kävimme myös piknikillä.
Esikoinenkin innostui syömään, mikä oli tosi hyvä juttu.



Tänään esikoinen sai kotiinlähtöluvan. Voi sitä iloa ja riemua!!! Kun
päästiin kotipihaan ja esikoinen näki kaverinsa pihassa, hän ilmoitti
jäävänsä ulos. No, mikäs siinä. Onkin koko päivä mennyt tuossa pihalla
ollessa.



Muitakin hyviä uutisia: meillä on lastenhoitaja. Juu, netissä näin
koulutytön ilmoituksen lastenhoitoavusta, ja tartuin siihen kuin kala
syöttiin. Sovittiin, että hän käy ulkoiluttamassa meidän lapsia 2
kertaa viikossa 2-2,5 tunnin ajan. Tänään on lastenhoitopäivä, ja minä
saan olla yksin sisällä. Kohta
tosin menen ulos ja päästän tytön kotiin. Mutta tämä kaksituntinen
yksin sisällä on kyllä ollut luksusta! Tarkoitus oli ommella, vaan
toisin kävi. Otin imurin ja imuroin kahden viikon pölyt pois. Heti tuli
viihtyisämpää :) Ensi kerralla kyllä ompelen - tai vain makaan sohvalla
ja syljeskelen kattoon ;D



Kahden yön kuluttua suuntaan kulkuni Helsinki-Vantaan lentokentälle ja
sieltä Finskin koneella Lontooseen!! Matka toteutuu, kun esikoinen
pääsi sairaalasta kotiin. Voi ihanaa, en malta odottaa sitä hetkeä, kun
pääsen reissuun. Reissu on lyhyt (kaksi yötä) mutta sitäkin odotettu.
Ja hartaasti toivottu. Ja ihan varmasti sitä sitten muistellaankin
suurella hartaudella ;)



Reissutunnelmissa...