Mitä opin tänään?

Kävinpä tänään hammaslääkärissä.

Hirveällä kiireellä ja tohinalla keitin aamulla puuron, syötin lapset ja lähetin esikoisen eskariin. Sitten pukeuduin, kampasin tukkani ja pesin hampaani ennen kuin huikkasin miehelle ja kotiin jääville keskimmäiselle ja kuopukselle heit ja ryntäsin autolle. Olin kolmisen viikkoa sitten varannut itselleni ajan hammaslääkäriin, kun olin hampaita pestessäni huomannut, että yksi takahampaista oli ilmeisesti haljennut (tai siltä se kieleen tuntui ja peilistä kurkkiessa näytti). Ajoin vanhasta muistista terveysasemalle vain todetakseni, että se oli muuttanut osoitteeseen x. Ei kun jalan uuteen paikkaan. Läähättäen pääsin hammashoidon ilmottautumispisteeseen vain kaksi minuuttia oletetun hammaslääkäriaikani alkamisen jälkeen. Istuin odotushuoneessa tovin toivoen, että olisivat vähän myöhässä myös siellä toisella puolella. Kun muita huudettiin sisälle toimenpidehuoneisiin ja olin istunut samalla paikalla jo kymmenisen minuuttia, katsoin parhaimmaksi kävellä infoluukulle kysymään, olinko parin minuutin myöhästymisellä menettänyt aikani.
Olin hyvin hämmästynyt (ja nolo) kuullessani, että olin myöhästynyt peräti kolme vuorokautta ja pari minuuttia: hammaslääkärini oli odottanut minua jo tiistaina aamulla!

Ei muuta kuin uutta aikaa varaamaan.

27 euroa (sakkomaksu käyttämättömästä ja peruuttamattomasta ajasta) köyhempänä (noloudesta puhumattakaan) olin oppinut ainakin yhden asian: tästä lähtien varaan lääkäri- tms. aikoja silloin, kun lapset eivät ole jaloissa pyörimässä. Onneksi haljenneesta (?) hampaasta ei ole mitään kipuja. Se vielä puuttuisi.