Joulun aikaa rauhaisaa

Joulu on ihanaa aikaa. Tykkään polttaa kynttilöitä ja kuunnella joululauluja. Tunnelma on kohdallaan etenkin iltaisin, kun ulkona on pimeää ja jouluvalot (ja etenkin joulukuusen valot) loistavat, kynttilöiden liekit lepattavat ja saa vain olla ja möllöttää. (Plussaa tulee aina siitä, jos lapset ja mies ovat nukkumassa ja saan olla omassa rauhassa glögimuki yhdessä kädessä ja läjä piparkakkuja ja suklaata toisen käden ulottuvilla sohvalla telkkarin edessä ;) )

Lapsena oikeasti laskin päiviä jouluun. Ja aattona nautin koko olemuksellani jouluaatosta. Ruokien suhteen olin melko kranttu, mutta herkuista en ole koskaan kieltäytynyt ;) Ja se oleminen ja kaikenlainen tekemättömyys joulua edeltävän hääräämisen jälkeen oli ja on yhä jotain ihan mahtavaa.

Toisaalta, näin aikuisena joulunajan kiire tunkee hieman hämmentämään tilannetta. Vaikka yritän aina olla ajoissa, niin tänäkin vuonna sain joulukortit postiin edullisemman postimaksun viimeisenä päivänä. Ostin jo marraskuun lopussa piparikakkutaikinan pakastimeen odottamaan sopivaa leipomishetkeä, jota minulle ei ole vielä tullut. Onneksi lapset sentään ensimmäiset pikkujoulupiparit siitä taikinasta leipoivat. Lahjoja olen peräti ajatellut. Jotain pientä on jo hankittunakin, mutta niin vain ne itsetehdyt lahjat saavat jäädä ensi jouluun...

Ammatistani johtuen joululoma on onneksi minulla pidempi kuin vain ne pyhäpäivät. Itse asiassa joululoman aloitan maanantaina. Siinähän on kokonainen viikko saada koti ja mieli joulukuntoon :) Kyllä sitä viikossa ehtii lahjojakin sekä tehdä että ostaa ja vielä paketoidakin. Mikäs kiire tässä siis enää on?