Alan olla varteenotettava ehdokas paras vaimo ja äiti -kisaan. Eilen - sen jälkeen kun mies oli tullut humalassa viihteeltä kotiin - yllyin häntä myös kehumaan erinäisistä asioista. Vaikka olin koko päivän ollut lasten kanssa sisällä ja kuunnellut mekastusta ja riehuntaa, ja vaikka olin hoitanut iltapuuhat (ne ovatkin melkoiset tässä huushollissa) ainoana aikuisena paikalla, ei minua tippaakaan ärsyttänyt se, että mies oli alkuillasta ilmoittanut (tai no, kysyi hän ihan luvankin) menevänsä ystävänsä kanssa kaljalle. Eikä minua myöskään ärsyttänyt se, että mies tuli yöllä humalassa kotiin. Olin itse asiassa aika onnellinen :)
Ehdokkuuttani yllämainittuun kisaan puoltaa myös outo ruuanlaittoon kohdistunut innostuspyrähdys. Ihan vapaavalintaisesti kävin toissapäivänä kaupassa ostamassa keräkaalia, josta eilen tein - miehen ja itseni iloksi, lapset eivät kuopusta lukuunottamassa juurikaan välittäneet - kaalilaatikkoa. Minä. Kaalilaatikkoa. Voisin jopa väittää, että nyt ovat maailman kirjat menneet pahemman kerran sekaisin...
Kaikkea sitä tekee, kun vanhaksi elää ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti