Olenko jo kertonut, että esikoinen ja keskimmäinen pääsivät kuin pääsivätkin seurakunnan kerhoon täksi kevääksi? No, nyt kerroin :)
Esikoinen on ihan innoissaan kerhosta. Jututkin ovat hieman muuttuneet - meillä on alettu puhua Jeesuksesta. Jeesus on sellainen mies, joka osaa taikoa sateen. Kun keskimmäinen kysyi tässä päivänä eräänä: "Mikä on jeesusch?" (juu, s-kirjain ei tule vielä ihan oikein ;) ), esikoinen vastasi, että se on "kuollut mies joka asuu taivaassa". Ja voi, olisittepa nähneet sen ilmeen ja pään asennon! :D
Kerhossa lauletaan paljon Jeesuksesta. Ystävänsä synttärikorttiin esikoinen olisi halunnut minun kirjoittavan ruokarukouksen: "Kiitos, Jeesus, ruuasta". Ehdotin jotain hieman synttärillisempää, kuten esimerkiksi: "onnea synttärisankarille". Kun ehdotukseni ei kelvannut, runo jäi kirjoittamatta.
Ne kerhopäivät, jolloin ryhmä käy seurakuntasalissa, ovat Suuria Päiviä. Seurakuntasalissa ei saa huutaa eikä juosta, vaan siellä istutaan nätisti tuolissa ja puhutaan Jeesuksesta. Voidaan myös laulaa Jeesuksesta, jos ohjaajat niin pyytävät.
Kun eräänä päivänä kerroin kotona siitä, että Jeesus käveli kerran veden päällä, esikoinen haluaisi minun kertovan enemmän Jeesuksesta. Täytyykin tässä ilmeisesti kaivella muistista erinäisiä Jeesuksen ihmetekoja - tai selata Raamattua sillä silmällä. Varteenotettava vaihtoehto on toki jättää Jeesus-tarinat kerhotätien kerrottaviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti