Lomaa miehellä takana virallisesti pari päivää, ja jo oli ohjelmassa yksi puhelinpalaveri. Se oli onneksi lyhyt, joten annettakoon se anteeksi. Muuten loma on alkanut oikein mallikkaasti. Ilmatkin hellivät - jälleen. Vuosi sitten lomailimme Ahvenanmaalla samanlaisen kelin vallitessa.
Keskimmäinen on oikea vesipeto. Jos hän ei ole uimassa, hän on uimaan menossa tai sieltä juuri tulossa. Tai muuten vain kirmaamassa pitkin tiluksia ilkoisen alasti. Hyttyset tykkäävät :) Mikäs on uidessa, kun merivesikin on tällä hetkellä rannassa n. 20-asteista. Siitä ilosta pitää nauttia, sillä sitten, kun vesi tuulen tai muun vastaavan vaikutuksesta sekoittuu, on onnekas, jos pääsee uimaan edes 15-asteiseen veteen.
Esikoinen ei tällä kertaa vedestä ja uimisesta niin välitä, sillä hänen pitää edelleen varoa sitä toukokuun alussa leikattua korvaa. Eikä sellainen uimapanta päässä ole ilmeisesti yhtään kivaa. Ymmärrän häntä täysin, sillä ei minustakaan olisi.
Päivärytmit ovat nyt jo heittäneet häränpyllyä (äidin suureksi harmiksi). Aamulla lapset heräävät joskus yhdeksän aikaan, vaikka menevät nukkumaan - kuten tänään - vasta iltayhdeltätoista. Vauvakin nukahti seitsemältä vain herätäkseen vajaata paria tuntia myöhemmin pirteänä kuin peipponen. Toisaalta ihan kiva, ettei herätys ole aamukuudelta, mutta saisivat silti mennä nukkumaan viimeistään iltakymmeneltä. Menevät kaikki tv-ohjelmat minulta sivu suun, kun olen juuri parhaaseen katseluaikaan makkarissa ylipirteitä kakaroita nukuttamassa.
Onnekasta on muuten myös se, että kotimme kaupungissa kuuluu kaapelitalouksien ylevään joukkoon. Siirtyminen huonosti ja epävarmasti toimivan digiboxin palvelun varaan ei kiinnosta. Tarpeeksi pätkittäisiä lähetyksiä, tekstityksen puutetta ja muuta ongelmaa on täälläkin, vaikka ei homma analogisestikaan täällä kunnolla toiminut. Paras moka, minkä olen digiaikana todistanut on ollut se, että ohjelmassa oli pitkän aikaa ihan eri ohjelman tekstitys. Edelleen jatkuvasti telkkarin ääressä tulee miettineeksi, miksi ihmeessä jostain lähes varmasta pitääkin siirtyä niin epävarmaan. Edes Yle-Teeman näkyminen ei saa minua liiemmin innostumaan digi-tv:stä. Eihän minulla olisi edes aikaa katsoa kaikkia niitä mielenkiintoisia dokumentteja, mitä sieltä tulee.
Jatkan omasta ajasta nauttimisesta hiljaisessa talossa upeaa auringonlaskua ikkunasta ihaillen. Bonuksena rauhoittava merinäköala :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti