Mies sai eilen puhelun amerikkalaiselta ystävältään. Tämä oli nähnyt sellaista unta, että miehestä tuli tyttövauvan isä. Aikaisemmin, kun samainen ystävä näki unta meille syntyvistä vauvoista, hän ei edes tiennyt minun olevan raskaana. Ei tälläkään kertaa. Jännittävää ;) Nyt tämä samainen ystävä on tulossa vierailulle muutamaksi päiväksi heinäkuun alussa. Onkin mukava nähdä. Viime vierailusta on jo vuosi vierähtänyt.
En ole hankkimassa tandem-pyörää, vaan alan henkisesti valmistautua ilmeisesti tulevaan tandem-imetykseen. Kuopus haluaa edelleen ammaa 1-x kertaa päivässä, vaikkei sieltä ole mitään tullutkaan useampaan viikkoon. Käy huikalla ja menee taas. Aamulla ennen ylösnousua saattaa nautiskellakin :) Siittä vain, minua ei haittaa. On kyllä jännä nähdä, millaiseksi tämä toinen tandem muodostuu. Aikoinaan esikoisen ja kuopuksen kanssa tandem helpotti nimenomaan minun oloani - ja taisi se myös vähentää lasten keskinäistä mustasukkaisuuttakin. Vaikka luonnollisesti jonkin verran esikoisen rinnallakäyntejä rajoitin. Rankkaa oli eka kuukausi, etenkin öisin. Jo yövieroittunut esikoinen kun päättikin palata rinnalle, kun ammaa tuli vaikka muille jakaa. Laiskana äitinä keksin laiskan äidin ratkaisun: esikoinen toiselle puolelle ja vauva toiselle puolelle nukkumaan. Siinä sitten käänsin kylkeä sen mukaan, kumpi halusi rinnalle :) Päivisin olivat satunnaisesti yhtä aikaa rinnalla, ja vaikka kokoero olikin melkoinen, siitäkin selvittiin. Kyllä sitä keinot keksii :) Nyt, kun raskautta on näillä näkymin jäljellä nelisen kuukautta, tuntuu aika epätodennäköiseltä, että kuopus päättäisikin vieroittua. Enkä rehellisesti sanottuna tiedä, haluaisinko todella hänen vieroittuvan. On hän vielä kuitenkin sen verran pieni.
Esikoinen on ihana. Eilen hän iltapuuhien aikana sanoi, että on kivaa, että meille tulee vauva :) Niin minustakin :) Hän on myös lähes päivittäin kysellyt, syntyykö vauva tänään. Vielä on reilu nelivuotiaan vaikea ymmärtää, että vauva syntyy vasta syksyllä. Sen kyllä tajuaa, kun sanon, että vauva syntyy ennen hänen omia synttäreitään. Sitten luonnollisesti kysellään, kauanko on niihin omiin synttäreihin :)
Kuopus ei välitä vauvasta. Tai en ainakaan ole huomannut mitään merkkejä siitä. Ja silloin, kun esikoinen oli kuopuksen ikäinen (2v4kk), oli kuopuskin jo parikuinen. Hui kamala, miten pienellä ikäerolla nuo syntyivät! Toisaalta, en tiedä, onko tämä 2v8kk yhtään sen parempi ikäero. Sen näkee sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti